Valmennus elämäntapamuutoksen tukena

Psyykkinen valmennus voi kohdentua liikunnan aloittamiseen tai ruokavaliomuutokseen




Oletko yrittänyt elämäntapamuutosta ehkä useitakin kertoja, mutta prosessi on jäänyt kesken? Totuttujen tapojen ja rutiinien muuttaminen on tutkitusti vaikeaa, ellei elämäntilanne sattumalta tue muutosta hyvin. Voi hyvinkin olla, että olet jo pitkällä onnistumisen tiellä, mutta et vain ole itse huomannut sitä. Useinhan menemme uuden opettelussa kaksi askelta eteenpäin ja yksi askel taaksepäin. Ihmismieli muistaa helpommin takapakit, jos tavoite on itselle tärkeä. Lisäksi meillä ihmisillä on taipumus verrata itseämme muihin – sekä omiin sisäisiin odotuksiimme, jotka voivat olla varsin vaativia. Elämäntapamuutoksessa kärsivällisyys on valttia. Netin ja lehtien kunto- ja dieettiohjelmat lupaavat tuloksia ”kuudessa viikossa” tai ”jo kolmessa kuukaudessa”. Nuokin ajat voivat tuntua pitkiltä, kun muutoksen haluaisi näkyvän ja tuntuvan tässä ja nyt. Todellisuudessa elämäntapamuutos vie yleensä vähintään vuoden. Psyykkinen valmennus voi tuoda elämäntapamuutokseen kaivattua jäsennystä ja uskon vahvistusta.


Elämäntapamuutoksessa pahin hidastaja on yleensä ihmismieli. Hermojärjestelmämme on rakentunut niin, että tutun tasapainotilan säilyttämisen ja turvallisten ratkaisujen nimissä elämme arjessa pitkälti automaattivaihteella. Pienetkin muutokset rutiineissa vaativat aina ylimääräistä ponnistelua, mikä edellyttää tietenkin hyvää motivaatiota.


Miten psyykkinen valmentaja voi auttaa elämäntapamuutoksessa?


Psyykkisen valmentajan tai psykologin tärkein tehtävä on auttaa asiakasta lisäämään itsetuntemustaan, jotta tietoinen muutos mahdollistuisi. Tämä tapahtuu esittämällä kysymyksiä ja toimimalla aktiivisena kuuntelijana, kun asiakas itse kertoo tavoitteistaan ja tilanteestaan. Erilaiset kirjalliset tai mielikuvien varassa tehdyt harjoitukset ovat myös useimmille asiakkaille tehokkaita omaa näkökulman laajentamisessa.


Elämäntapamuutoksen jarruna voi olla esimerkiksi vanhoja luutuneita käsityksiä itsestä. Hyvin tyypillistä on, että asiakas on oppinut ajattelemaan itsestään tavalla, joka epäsuorasti estää käyttämästä jotakin keinoa tai muokkaamasta tavoitteita realistisemmiksi. (esim. ”En ole koskaan ollut aamuihminen” tai ”Minun on pakko tehdä ylitöitä, ja siksi en ehdi liikkua”). Psyykkinen valmentaja voi tuoda esille ne kohdat asiakkaan itsensä puheessa, jolloin tuo käsitys ei todistetusti olekaan pitänyt paikkaansa. Yhdessä voidaan myös selvittää, mitä ovat ne tilanteet, joissa olisi tärkeintä pitää elämäntapamuutos mielessä ja välttää vanhojen tapojen ansa. Muutoksen taustalle on joskus tarpeen tehdä arvotyöskentelyä ja kirkastaa näkemystä siitä, mihin suuntaan haluaa omaa elämäänsä viedä.


Toinen keskeinen ja laaja psyykkisen valmennuksen alue on opetella käyttämään urheilupsykologiasta tuttuja psyykkisiä keinoja elämäntapamuutoksen läpiviemiseen. Tähän lukeutuvat esimerkiksi, miten pitää yllä motivaatiota tai miten asettaa tavoitteita. Kannustavan itsepuheen harjoittelulla varmistetaan, ettei itsekritiikki johda välttämiskäyttäytymiseen ja luovuttamiseen. Mielikuvaharjoittelun voima on suuri silloin, kun tietoinen ja kriittinen mieli syöttää jatkuvasti selityksiä tavoitteen epäonnistumiselle. Mielikuvaharjoittelua tehdään psyykkisessä valmennuksessa yleensä lyhyiden rentoutusharjoitusten avulla. Rentoutumisen tilassa voidaan helpommin ohjelmoida alitajuntaan onnistuneita toimintamalleja ja positiivista asennoitumista muutokseen.


Elämäntapamuutos vaatii asiakkaan tilanteesta riippuen joskus sopeutumista lähiympäristöltä. Sosiaaliset tekijät ja rooliodotukset voivat tukea tai vesittää asiakkaan tavoitteita. Tällaisten asioiden purkaminen ulkopuolisen ihmisen kanssa ja tarvittaessa vuorovaikutustaitojen ja itseluottamuksen vahvistaminen voivat myös kuulua psykologin antamaan tukeen. Erityisen tärkeää tämä on, jos elämäntapamuutoksella haetaan voimaantumista vaikeassa tilanteessa, tai asiakkaalla on paljon meneillään elämässään.


Ruokavaliomuutoksissa ja ylikuormitustilassa ammattilaisen tehtävä on tukea asiakkaan tavoitteita, mutta pitää koko ajan mielessä asiakkaan terveyden ja turvallisuuden varmistaminen. Esimerkiksi, jos asiakkaan syömistottumukset ovat selvästi kallellaan syömishäiriön suuntaan, mietitään yhdessä, mistä on kysymys ja onko tarvetta konsultoida muita ammattilaisia. Psyykkisellä valmentajalla tulee olla hyvät perustiedot terveyttä edistävistä elämäntavoista ja ihmisen stressinsäätelyjärjestelmän toiminnasta. Valmennus voi siis sisältää ohjausta ja neuvontaa näissä asioissa, vaikka varsinainen ruokavalio- ja liikuntaohjaus on terveydenhuollon työntekijöiden ja personal trainereiden työkenttää.


Psyykkinen valmennus voi tukea muuta samanaikaista muutosvalmennusta. Usein asiakkaat ottavatkin asiakseen esim. vuoden aikana laittaa monta asiaa kuntoon, ja psyykkinen valmentaja kulkee siinä rinnalla mukana.


Miten psyykkinen valmennus toteutetaan käytännössä?


Psyykkisen valmennuksen tiheys ja kesto elämäntapamuutoksessa vaihtelee asiakkaan lähtökohtien mukaan. Yleisesti ottaen paras hyöty saadaan työskentelemällä aluksi intensiivisemmin esim. 2 viikon välein. Uusien tapojen alkaessa asteittain vakiintua työskentelyä harvennetaan. Yli kuukauden tapaamisvälit ovat kokemukseni mukaan turhan pitkiä, ellei asiakkaan sisäinen motivaatio ole jo erittäin vahva. Tällöinkin väliviikoilla on hyvä olla kirjallisia tehtäviä. Tapaamiset voidaan järjestää tarvittaessa etäyhteydellä.


Jos arvelet, että psyykkinen valmennus voisi tukea sinua elämäntapamuutoksessasi, voit soittaa ja kysyä lisää. Halutessasi voit myös suoraan viestillä pyytää aikaehdotuksia alkukartoituskäynnille eli tutustumiskäynnille. Alkukartoituskäynti ei sitouta aloittamaan valmennusta, vaan sen perusteella sovitaan yhdessä, onko psykologin vastaanottokäynteinä toteutuva psyykkinen valmennus sinulle sopiva palvelu tilanteessasi.


Yhteystietoihini pääset klikkaamalla tästä.


Haluatko lukea lisää elämäntapamuutoksen tekemisestä? Blogissani mielenmitalla.fi on juttu, miten motivoitua liikkumaan.