Mitä psykologin vastaanotolla tapahtuu?


Onko se nyt psykiatri vai psykoterapeutti vai psykologi - ei kai sentään psykopaatti?

Mitä eroa näillä nimikkeillä on? Ja mikä asia on sellainen, jonka kanssa voi mennä psykologille? Täytyykö olla jotenkin vinksahtanut, vai voiko ihan normaali ihminen varata psykologiajan?


Ensinnäkin psykologi ja psykiatri ovat eri asioita. Psykiatri on psykiatrian erikoislääkäri. Psykologi ei ole lääkäri (paitsi jos on suorittanut sekä psykologin että lääkärin tutkinnot, mikä on harvinaista). Psykologi voi olla hankkinut myös psykoterapeutin ammatillisen täydennyskoulutuksen, mutta kaikki psykologit eivät ole psykoterapeutteja eivätkä kaikki psykoterapeutit ole pohjakoulutukseltaan psykologeja, vaan esimerkiksi lääkäreitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Psykoterapeutin ammattinimike on laillistettu ja Valviran myöntämä, ja vahvistaa henkilön saaneen monivuotisen koulutuksen psykoterapeuttiseen työskentelyyn. Psykologit tekevät usein myös terapeuttista työtä eli hoitavat ihmisten mielenterveyttä, mutta he voivat syventää asiantuntemustaan halutessaan psykoterapian noin nelivuotisella täydennyskoulutuksella.


Psykologin pitkä, noin 5,5 vuoden yliopistokoulutus koostuu ihmisen käyttäytymisen ja mielen toiminnan opiskelemisesta. Psykologit ovat kaiken inhimillisen toiminnan asiantuntijoita esimerkiksi havainnointi- ja muistiprosessoista uskomusrakenteisiin, mielenterveyteen ja ihmissuhdetaitoihin asti. Psykologikoulutuksessa painotetaan kriittistä ja tieteellistä otetta ihmistä koskevan tiedon analysoinnissa. Tämän vuoksi psykologisia tutkimuksia voivat tehdä vain laillistetut psykologit, joilla on riittävä tietotaito testitulosten tulkitsemiseen. Yksittäisiä tuloksia tai havaintoja pohditaan aina osana laajempaa kokonaisuutta. Psykologian opintoihin kuuluu myös tutustua koko ihmisen elämänkaareen sekä kehitystä määrittäviin tekijöihin. Psykologin kuuluu tuntea mm. hermojärjestelmän toiminnan perusperiaatteet, varhaisten vuorovaikutussuhteiden merkitys sekä oppimisprosessien mekanismit. Kaikkiaan psykologin ammattitaitoon kuuluu nähdä yksilö synnynnäisine ominaisuuksineen osana ympäristöään sekä aktiivisena toimijana.


Psykologeja toimii hyvin monenlaisilla sovellusaloilla monipuolisen pohjakoulutuksensa ansiosta. Heitä sitovat tiukat ammattieettiset säännöt (kuten salassapitovelvollisuus), jotka ovat Suomessa linjassa kansainvälisten säädösten kanssa. Psykologit ovat Valviran rekisteröimiä laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden ammattieettistä toimintaa valvotaan, toisin kuin monen hyvinvointialalla toimivan elämäntapavalmentajan. Valvira on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kuka tahansa voi tarkistaa Valviran JulkiTerhikki-palvelusta, onko esimerkiksi allekirjoittaneella psykologilla voimassa oikeus harjoittaa ammattiaan.


Kuten edeltävästä käy ilmi, psykologit ovat laajasti kiinnostuneita ihmisyksilöiden ja ryhmien toiminnasta. Osa haluaa toimia nimenomaan mielenterveyspalveluissa, osa auttaa urheilijoita parantamaan suorituskykyään ja osalla työaika koostuu paljolti psykologisten tutkimusten tekemisestä ja muiden ammattiryhmien konsultoinnista. Psykologille mennäkseen ei tarvitse voida psyykkisesti huonosti, vaan apua voi hakea esimerkiksi kimuranttiin elämäntilanteeseen, menneen kokemuksen purkamiseen tai saadakseen keinoja johonkin täsmälliseen ongelmaan. Toki on toivottavaa, että jokainen, jolla on mielenterveyspulmia, pääsisi halutessaan psykologin tai muun vastaavanlaista keskusteluapua tarjoavan terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Me psykologit toivomme, että ihmiset uskaltautuisivat ammatilaisen pakeille mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.


Psykologin tärkeimmät työvälineet ovat hänen empatiakykynsä sekä koulutuksen myötä hankittu kyky erottaa omat ja asiakkaan reaktiot toisistaan. Psykologikoulutukseen kuuluu tutustua omiin kipupisteisiinsä. Mikään inhimillinen ei ole kokeneelle psykologille vierasta. Toisaalta ymmärrämme hyvin, että ihmisillä laumaeläiminä on tarve antaa itsestään sosiaalisesti suotava kuva. On asiakkaan valinta, mitä hän haluaa itsestään ja elämästään jakaa yhteiseen keskusteluun, ja tätä tarvetta suojata itseään kunnioitetaan. Psykologit eivät osaa lukea ajatuksia. Psykologin työskentelyotteesta ja asiakkaan tarpeista riippuu, onko yhteinen työskentely pelkästään keskustelua, vai sisältyykö siihen myös mm. kirjoittamalla ja piirtämällä jäsentämistä, erilaisten materiaalien ja kyselylomakkeiden käyttöä tai esim. rentoutus- ja hengitysharjoituksia.



27 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki